Lue ensimmäinen kurssilla kirjoittamasi teksti, jossa kerroit, miksi
valitsit kurssin ja mitä taitoja haluaisit täällä kehittää. Arvioi,
onnistuitko tavoitteissasi.
-Mielestäni onnistuin tavoitteessa. Olen saanut kirjoitettu pitkän esseen, joka oli vielä hieman vaikeaa minulle kurssin alussa
Kirjoita myös ajatuksia kurssin työtavasta ja ajankäytöstä eli siitä,
että kaikki tunnit käytetään kirjoittamiseen ja että tekstit
kirjoitetaan blogiin.
-Kurssin työtapa on mainio ja tekstit on helppo kirjoittaa koneella ja varsinkin korjata koneella.
Kommentoi tehtävätyyppejä. Oliko tarpeeksi vaihtelua? Oliko tehtäviä
liian vähän/ paljon/ sopivasti. Opitko tehtävistä mielestäsi jotain?
-Oli tarpeeksi vaihtelua ja tehtäviä oli juuri sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Opin kirjoittamaan paremmin erilaisia tekstejä ja käyttämään paremmin omaa mielikuvitusta kirjoittaessani.
torstai 23. toukokuuta 2013
Novelli
Kone laskeutui pehmeästi maanpinnalle. Olimme perillä. Haimme Laukut ja saavuimme Lentokentän aulaan. "Tuolla he ovat!" Josh huudahti ja osoitti kaukana seisovia ystäviemmä, jotka olivat saapuneet Maltalle viikkoa aikaisemmin kuin me. Halailimme ystäviämme pitkään ja päätimme tilata taksin ja suunnata kohti vuokraamaamme huvilaa, joka sijaitsi aivan merenrannalla.
Ilta alkoi hämärtyä ja suunnittelimme pitävämme pienet illanistujaiset meidän tulomme kunniaksi. Lämmitimme porealtaan ja valmistimme kunnollisen illallisen. Kaikki olivat valmiina juhlimaan. Huomasin yhden ystävistäni olevan hiljainen ja poissaoleva. Ajattelin varmistaa häneltä, että hänellä olisi kaikki hyvin. Hän kuiskasi minulle, että oli juuri eronnut poikaystävänsä kanssa, mutta oli jo päässyt yli asiasta ja hänellä oli kaikki nyt hyvin.
Ulkona istuessamme siirryin Joshin viereen. Oloni oli turvallinen. En haluaisi koskaan menettää häntä taikka tunteitani häntä kohtaan. Olin jo pitkään tuntenut sisälläni, että hän on minulle se oikea. Huomasin Joshin katsovan lempeillä silmillään tummatukkaista tyttöä kenet oli kutsuttu illanistujaisiimme huvilamme naapurista, joka nyt istui kanssamme samassa pöydässä. Josh työnsi minua hieman kauemmaksi ja lähti hakemaan lisää juotavaa sisältä. Hetken päästä myös tummatukkainen tyttö lähti huomaamattomasti kävelemään talon ulko-ovea kohti ja meni sisään. Kului noin puolisen tuntia eikä kummastakaan kuulunut taikka näkynyt jälkeäkään. Aloin huolestua. Tänään oli kuitenkin minun ja Joshin toinen vuosipäivä ja meidän piti viettää se yhdessä ja nauttia ystäviemme seurasta, mutta ei. Päätin olla murehtimatta Joshia ja juhlia ystävieni kanssa.
Auringon ensimmäiset säteet läpäisivät taivaalla olevat pouta pilvet. Yö oli väistynyt aamun tieltä. Joshia ei vieläkään näkynyt missään. Huolestuin. Ystävänikään eivät olleet nähneet häntä eilis illan jälkeen. Löysin kännykkäni ja yritin soittaan hänelle. Ei vastausta. Yritin ajatella positiivisesti, mutta mieleeni tulvi ajatuksia, että hän olisi lähtenyt vieraan bruneten matkaan ja unohtanut minut.
Aamupalan syötyäni päätin yrittää soittaa Joshille vielä kerran, toivoen hänen vastaavan puheluun, mutta ei. Olin toivoton. Kuulin ovikellon äänen ja ryntäsin ovelle. Näin hänet, Joshin, polvistuvan eteeni ja avaavan pienen, tumman, samettisen rasian, jonka sisältä paljastui kaunein koskaan näkemäni timantti sormus ja olin valmis sanomaan tärkeän sanan "Tahdon!"
Ilta alkoi hämärtyä ja suunnittelimme pitävämme pienet illanistujaiset meidän tulomme kunniaksi. Lämmitimme porealtaan ja valmistimme kunnollisen illallisen. Kaikki olivat valmiina juhlimaan. Huomasin yhden ystävistäni olevan hiljainen ja poissaoleva. Ajattelin varmistaa häneltä, että hänellä olisi kaikki hyvin. Hän kuiskasi minulle, että oli juuri eronnut poikaystävänsä kanssa, mutta oli jo päässyt yli asiasta ja hänellä oli kaikki nyt hyvin.
Ulkona istuessamme siirryin Joshin viereen. Oloni oli turvallinen. En haluaisi koskaan menettää häntä taikka tunteitani häntä kohtaan. Olin jo pitkään tuntenut sisälläni, että hän on minulle se oikea. Huomasin Joshin katsovan lempeillä silmillään tummatukkaista tyttöä kenet oli kutsuttu illanistujaisiimme huvilamme naapurista, joka nyt istui kanssamme samassa pöydässä. Josh työnsi minua hieman kauemmaksi ja lähti hakemaan lisää juotavaa sisältä. Hetken päästä myös tummatukkainen tyttö lähti huomaamattomasti kävelemään talon ulko-ovea kohti ja meni sisään. Kului noin puolisen tuntia eikä kummastakaan kuulunut taikka näkynyt jälkeäkään. Aloin huolestua. Tänään oli kuitenkin minun ja Joshin toinen vuosipäivä ja meidän piti viettää se yhdessä ja nauttia ystäviemme seurasta, mutta ei. Päätin olla murehtimatta Joshia ja juhlia ystävieni kanssa.
Auringon ensimmäiset säteet läpäisivät taivaalla olevat pouta pilvet. Yö oli väistynyt aamun tieltä. Joshia ei vieläkään näkynyt missään. Huolestuin. Ystävänikään eivät olleet nähneet häntä eilis illan jälkeen. Löysin kännykkäni ja yritin soittaan hänelle. Ei vastausta. Yritin ajatella positiivisesti, mutta mieleeni tulvi ajatuksia, että hän olisi lähtenyt vieraan bruneten matkaan ja unohtanut minut.
Aamupalan syötyäni päätin yrittää soittaa Joshille vielä kerran, toivoen hänen vastaavan puheluun, mutta ei. Olin toivoton. Kuulin ovikellon äänen ja ryntäsin ovelle. Näin hänet, Joshin, polvistuvan eteeni ja avaavan pienen, tumman, samettisen rasian, jonka sisältä paljastui kaunein koskaan näkemäni timantti sormus ja olin valmis sanomaan tärkeän sanan "Tahdon!"
keskiviikko 22. toukokuuta 2013
Elokuva-arvostelu
James Wan'in ohjaama Dead Silence (2007) elokuva on kauhua ja trilleriä parhaimmillaa. Dead Silencen tekijät ovat myös luoneet Saw-saagan, jota katsoessa saa todellakin ihokarvat pystyyn.
Elokuvan alussa kuvioihin ilmestyy mystinen laatikko, jonka pimeydestä paljastuu Billy-niminen nukke. Ja murhaaminen alkakoon, ja tietenkin vainajat löydetään jäykistettyinä ja tottakai kielettöminä. Elokuvan nuket ovat tehty hirmuisen pelottavan näköisiksi, mikä saa katsojan jo siinä vaiheessa pelkäämään, kun ensimmäinen nukke ilmestyy televisioruudulle. Elokuvaan on kauhuleffojen mukaisesti valittu karmivat musiikit, mitkä luovat jännitystä ja pitävät katsojat kokoajan varuillaan.
Tästä elokuvasta ei jännitystä eikä säikähdyskohtauksia puutu. Elokuvan tekijät ovat hyvin saaneet "niin nähdyt nukkeleffat" sanonnan kumottua, ja tuoneet nuket todella pelottavalla tavalla katsojien painajaisiin. Kauhuntunnusmerkkejä, kuten vanhat ränsistyneet kartanot, ukkonen ja hyytävä pimeys ovat toimineet monet vuodet kauhuleffoissa, niin tässäkin ja erityisen hyvällä tavalla. Erikoistehosteita on käytetty hyvin, ja se lisää selkäpiitä karmivaa pelkoa.
Loppuhuipennus kuuluu jokaiseen kauhuleffaan, niinkuin tähänkin, erityisen hyvä sellainen. Lopussa yhdistyy kaikki pelkoa aiheuttavat tekijät ja tekisi vain mieli kaivautua peiton alle piiloon, mutta katsomista ei vain pysty lopettamaan kesken ja ohittamaan elokuvan karmivaa lopetusta, vaikka tietääkin, ettei nuket jää elokuvan lopuksi DVD kuoren sisälle, vaan syöksyvät yöllä pahimpiin painajaisiisi. (188)
Elokuvan alussa kuvioihin ilmestyy mystinen laatikko, jonka pimeydestä paljastuu Billy-niminen nukke. Ja murhaaminen alkakoon, ja tietenkin vainajat löydetään jäykistettyinä ja tottakai kielettöminä. Elokuvan nuket ovat tehty hirmuisen pelottavan näköisiksi, mikä saa katsojan jo siinä vaiheessa pelkäämään, kun ensimmäinen nukke ilmestyy televisioruudulle. Elokuvaan on kauhuleffojen mukaisesti valittu karmivat musiikit, mitkä luovat jännitystä ja pitävät katsojat kokoajan varuillaan.
Tästä elokuvasta ei jännitystä eikä säikähdyskohtauksia puutu. Elokuvan tekijät ovat hyvin saaneet "niin nähdyt nukkeleffat" sanonnan kumottua, ja tuoneet nuket todella pelottavalla tavalla katsojien painajaisiin. Kauhuntunnusmerkkejä, kuten vanhat ränsistyneet kartanot, ukkonen ja hyytävä pimeys ovat toimineet monet vuodet kauhuleffoissa, niin tässäkin ja erityisen hyvällä tavalla. Erikoistehosteita on käytetty hyvin, ja se lisää selkäpiitä karmivaa pelkoa.
Loppuhuipennus kuuluu jokaiseen kauhuleffaan, niinkuin tähänkin, erityisen hyvä sellainen. Lopussa yhdistyy kaikki pelkoa aiheuttavat tekijät ja tekisi vain mieli kaivautua peiton alle piiloon, mutta katsomista ei vain pysty lopettamaan kesken ja ohittamaan elokuvan karmivaa lopetusta, vaikka tietääkin, ettei nuket jää elokuvan lopuksi DVD kuoren sisälle, vaan syöksyvät yöllä pahimpiin painajaisiisi. (188)
maanantai 13. toukokuuta 2013
Hyvä, paha yksinäisyys
Kaikki ovat varmasti tunteneet itsensä yksinäisiksi tai liian
seurallisiksi. Yksinäisyys on välillä hyvästä, mutta liika
yksinäisyys saattaa aiheuttaa ihmisissä eri oireita kuten
masennusta, pelkoa joutua ahdistaviin ihmiskontakteihin ja
eristäytymistä muusta yhteiskunnasta.
Jokainen ihminen tarvitsee ystäviä ja läheisiä ympärilleen, että jaksaa arjen keskellä.
Yksinäisyyttä on kahta eri "laatua", hyvää yksinäisyyttä ja pahaa yksinäisyyttä. Nykyään "pahaa" yksinäisyyttä esiintyy liikaa yhteiskunnassa ja varsinkin nuorten parissa. Koulun käytävillä näkyy nurkassa kyyhöttäviä yksinäisiä opiskelijoita, jotka viettävät kaikkien rakastamat välitunnit yksin kirjaa lukien tai vaan maailman suuria kysymyksiä pohdiskellen. Ei voida väittää, ettei yksinäisyyttä esiintyisi myös aikuisten työelämässä. Ruokatunnit vietetään omalla työpisteellä eikä yhteisissä tiloissa, jotka ovat pullollaan työasioista keskustelevia, nälkäisiä työntekijöitä. Yksinäisyyttä löytyy myös työ- ja opiskeluympäristön ulkopuolelta harrastusten ja vapaa-ajan parista.
Ihmisten suvaitsemattomuus saattaa johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä yksinäisyyteen. Nykyään ihmiset arvostelevat toisiaan liian paljon pelkästään ulkonäön perusteella eikä sisäisen kauneuden perusteella. Joillekin on voinut sattua kolarissa vakavasti, josta on jäänyt piinaava arpi kasvoihin, jonka takia ihmiset alkavat välttelemään häntä, koska hän näyttää epäilyttävältä tai rumalta. Jos ihmiset oikeasti tietäisivät mitä hänelle on käynyt ei syrjintää ja yksin jättämistä ehkä tapahtuisi niin paljon. Ihmisten tietämättömyys toisille tapahtumista onnettomuuksista tai vain synnynnäisistä vioista ajaa heidät välttelemään ja jättämään "ei normaalit" ihmiset "normaalien" ihmisten ulkopuolelle.
Ihmiset viettävät nykyään liikaa aikaa kotona yksin, eikä ystävien kanssa hauskaa pitäen. Kouluissa opettajat voisivat kannustaa opiskelijoita tutustumaan uusiin opiskelijoihin ja viettämään välitunnit suuressa porukassa, ketään jättämättä yksin. Ihmisiä voisi myös kannustaa yhteisöllisyyteen ja suvaitsevaisuuteen, jotta kaikki oppisi toimimaan paremmin ryhmissä ja "paha" yksinäisyys vähenisi.
Nykyään yksinäiset ja syrjäytyneet nuoret hakevat "apua" yksinäisyyteensä internetin ihmeellisestä maailmasta. Kaikki keskustelupalstat, deittisivut ja chatit pursuavat nuoria kuten myös aikuisia, jotka haluavat kokea itsensä tärkeiksi ja seurallisiksi eikä syrjäytyneiksi. Itsekkin käytän sosiaalista mediaa, mutta en unohda "aitoa" sosiaalista kanssakäymistä ystävieni kanssa. Nuoret myös kuluttavat aikansa erilaisten nettipelien seurassa. Mutta sillon, kun huomaa, että päivästä toiseen pelkkä pelien pelaaminen on ensimmäisenä mielessä ja illalla huomaa, että "siinä tämäkin päivä meni, viisi tuntia putkeen samaa peliä pelatessa" on syytä miettiä, että pitääkö yllä enää ihmissuhteita vai hukuttaako aikansa vain peleihin. Monilla nuorilla unohtuu ystäviin yhteyden pitäminen, koska siihen ei jää ollenkaan aikaa vaan aika menee muuhun "tärkeämpään".
"Hyvä" yksinäisyys on hyvästä jokaiselle. Välillä on hyvä viettää aikaa itsensä kanssa vaikkapa menemällä saunaan tai vuokraamalla hyvä leffa tai vaikka lähtemällä hikilenkille. Liika muiden seurassa olo saattaa pitkällä tähtäimellä muodostaa pelon olla yksin. Kauppaan lähteminen yksin tuntuu ylitsepääsemättömältä tai vaikka pelkkä yksin kotona oleminen tuntuu vaikealta ja pelottavalta ajatukselta. Työ kiireet, liian tiukka aikataulu ja stressi saavat ihmiset kireiksi ja välinpitämättömiksi, joten työn ja opiskelun ohella olisi hyvä vetää henkeä ja rentouttaa itseään. Yksinään mietiskely ja pohdiskelu edistää ihmisen psyykkistä hyvinvointia. (433)
Jokainen ihminen tarvitsee ystäviä ja läheisiä ympärilleen, että jaksaa arjen keskellä.
Yksinäisyyttä on kahta eri "laatua", hyvää yksinäisyyttä ja pahaa yksinäisyyttä. Nykyään "pahaa" yksinäisyyttä esiintyy liikaa yhteiskunnassa ja varsinkin nuorten parissa. Koulun käytävillä näkyy nurkassa kyyhöttäviä yksinäisiä opiskelijoita, jotka viettävät kaikkien rakastamat välitunnit yksin kirjaa lukien tai vaan maailman suuria kysymyksiä pohdiskellen. Ei voida väittää, ettei yksinäisyyttä esiintyisi myös aikuisten työelämässä. Ruokatunnit vietetään omalla työpisteellä eikä yhteisissä tiloissa, jotka ovat pullollaan työasioista keskustelevia, nälkäisiä työntekijöitä. Yksinäisyyttä löytyy myös työ- ja opiskeluympäristön ulkopuolelta harrastusten ja vapaa-ajan parista.
Ihmisten suvaitsemattomuus saattaa johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä yksinäisyyteen. Nykyään ihmiset arvostelevat toisiaan liian paljon pelkästään ulkonäön perusteella eikä sisäisen kauneuden perusteella. Joillekin on voinut sattua kolarissa vakavasti, josta on jäänyt piinaava arpi kasvoihin, jonka takia ihmiset alkavat välttelemään häntä, koska hän näyttää epäilyttävältä tai rumalta. Jos ihmiset oikeasti tietäisivät mitä hänelle on käynyt ei syrjintää ja yksin jättämistä ehkä tapahtuisi niin paljon. Ihmisten tietämättömyys toisille tapahtumista onnettomuuksista tai vain synnynnäisistä vioista ajaa heidät välttelemään ja jättämään "ei normaalit" ihmiset "normaalien" ihmisten ulkopuolelle.
Ihmiset viettävät nykyään liikaa aikaa kotona yksin, eikä ystävien kanssa hauskaa pitäen. Kouluissa opettajat voisivat kannustaa opiskelijoita tutustumaan uusiin opiskelijoihin ja viettämään välitunnit suuressa porukassa, ketään jättämättä yksin. Ihmisiä voisi myös kannustaa yhteisöllisyyteen ja suvaitsevaisuuteen, jotta kaikki oppisi toimimaan paremmin ryhmissä ja "paha" yksinäisyys vähenisi.
Nykyään yksinäiset ja syrjäytyneet nuoret hakevat "apua" yksinäisyyteensä internetin ihmeellisestä maailmasta. Kaikki keskustelupalstat, deittisivut ja chatit pursuavat nuoria kuten myös aikuisia, jotka haluavat kokea itsensä tärkeiksi ja seurallisiksi eikä syrjäytyneiksi. Itsekkin käytän sosiaalista mediaa, mutta en unohda "aitoa" sosiaalista kanssakäymistä ystävieni kanssa. Nuoret myös kuluttavat aikansa erilaisten nettipelien seurassa. Mutta sillon, kun huomaa, että päivästä toiseen pelkkä pelien pelaaminen on ensimmäisenä mielessä ja illalla huomaa, että "siinä tämäkin päivä meni, viisi tuntia putkeen samaa peliä pelatessa" on syytä miettiä, että pitääkö yllä enää ihmissuhteita vai hukuttaako aikansa vain peleihin. Monilla nuorilla unohtuu ystäviin yhteyden pitäminen, koska siihen ei jää ollenkaan aikaa vaan aika menee muuhun "tärkeämpään".
"Hyvä" yksinäisyys on hyvästä jokaiselle. Välillä on hyvä viettää aikaa itsensä kanssa vaikkapa menemällä saunaan tai vuokraamalla hyvä leffa tai vaikka lähtemällä hikilenkille. Liika muiden seurassa olo saattaa pitkällä tähtäimellä muodostaa pelon olla yksin. Kauppaan lähteminen yksin tuntuu ylitsepääsemättömältä tai vaikka pelkkä yksin kotona oleminen tuntuu vaikealta ja pelottavalta ajatukselta. Työ kiireet, liian tiukka aikataulu ja stressi saavat ihmiset kireiksi ja välinpitämättömiksi, joten työn ja opiskelun ohella olisi hyvä vetää henkeä ja rentouttaa itseään. Yksinään mietiskely ja pohdiskelu edistää ihmisen psyykkistä hyvinvointia. (433)
maanantai 6. toukokuuta 2013
Mikä on ylioppilasessee ja miten se tehdään?
- Essee kirjoitetaan valmiin pohjatekstin pohjalta, joita voivat esimerkiksi olla kuva, mainos tai kaunokirjallisuuden teksti
-Pohjatekstiin on viitattava ja sitä on käytettävä
-Tehtävän anto voi olla myös pelkästään otsikko tai lyhyt johdatus
-Esseen pisteytys 0p.-60p.
-Esseessä arvioidaan tekstin rakennetta, tehtävänannon noudattamista, sekä kirjoittajan yleissivistystä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa.
-Esseen pituus n.400-500 sanaa eli 4-5 sivua
-Esseen kirjoittamiseen ja sen luonnosteluun sekä viimeistelyyn kannattaa varata mahdollisimman paljon aikaa.
Lähteet:
http://lyseo.org/yo/essee.html
www.ylioppilastutkinto.fi
-Pohjatekstiin on viitattava ja sitä on käytettävä
-Tehtävän anto voi olla myös pelkästään otsikko tai lyhyt johdatus
-Esseen pisteytys 0p.-60p.
-Esseessä arvioidaan tekstin rakennetta, tehtävänannon noudattamista, sekä kirjoittajan yleissivistystä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa.
-Esseen pituus n.400-500 sanaa eli 4-5 sivua
-Esseen kirjoittamiseen ja sen luonnosteluun sekä viimeistelyyn kannattaa varata mahdollisimman paljon aikaa.
Lähteet:
http://lyseo.org/yo/essee.html
www.ylioppilastutkinto.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)