maanantai 24. syyskuuta 2012

C. Piikkilangan toisella puolen


John Boynen kirjoittama romaani Poika raidallisessa pyjamassa (2006) kertoo yhdeksän vuotiaasta Brunosta ja hänen perheestään. Perheenpää Brunon isä on Hitlerin sotilaita, joka saa ylennyksen korkea-arvoiseksi natsiupseeriksi. Ylennyksen myötä perhe joutuu muuttamaan Berliinistä maaseudulle, joka sijaitsee juutalaisten työleirin liepeillä. Brunon tutkiessa uuden asuinpaikkansa ympäristöä hän tutustuu keskitysleirissä olevaan juutalaispoikaan, Shmueliin. Perheen takaisin muuton lähestyessä Bruno päättää auttaa uutta ystävää hädässä ja ujuttautuu piikkilangan toiselle puolelle. Pojat yrittävät etsiä Shmuelin isää, mutta etsinnät päättyvät lyhyeen. 

Kirjan tapahtumat saivat erilaisia tunteita pintaan, johtuen siitä että, kirjan tapahtumat kerrotaan nuoren pojan Brunon näkökulmasta. Historian tunnilla opitut tiedot 1940-luvun tapahtumista Saksassa oli hyötyä, joiden avulla kirjan aukkokohtiin sai oman mielikuvituksen avulla täydennystä ja jännittystä. Suru ja pelko olivat suurimpia tunteita romaania lukiessa, koska samalla kävi miettimään että, jos olisi itse tuo kysyinen poika, kirjan päähenkilö ja kuinka itse käyttäytyisi kirjan tapahtumissa. Kirjan loppu jää kaikille itse mietittäväksi, että kuinka poikien käy. Kirjasta on tehty elokuva, jonka myös katsoin. Elokuvassa viedään romaanin lopetus pidemmälle aivan loppuun asti ja kerrotaan kuinka ystävysten lopulta käy. Mielipiteeni Saksan keskitysleireistä pysyi samana tai itseasiassa voimistuivat kirjan lukemisen jälkeen. Kuinka saksalaiset ovat voineet käyttäytyä juutalaisia kohtaan noin julmasti ja raa'asti, eivät juutalaiset ole heille mitään pahaa tehneet.

Kirjan päähenkilöä Brunoa käy sääliksi hänen tietämättömyys muunmuassa hänen isänsä työtehtävistä ja talon lähellä sijaitsevasta keskitysleiristä, jota hän alunperin luulee maatilaksi. Bruno oli vielä liian nuori ymmärtämään moista. Tunteena viha ja suuttumus tuli ilmi, kun kaikki sotilaat tottelivat Saksan "päälikköä" Hitleriä ja tappoivat käskystä monia tuhansia juutalaisia. Miten he pystyvät tappamaan ihmisiä, jotka eivät ole tehneet mitään väärää vain yhden ihmisen käskystä. 

Teos pyrki olemaan enemmän juutalaisten puolella, mutta unohtamatta myös muiden saksalaisten puolta. Kirjassa juutalaiset kuvataan nälkää näkeviksi, surullisiksi ja myöskin tietämättömiksi tulevasta ja keskitysleirien tarkoituksesta, ainakin Shmuelin näkökulmasta. Teoksen saksalaisten puolta Brunon isä kannattaa työstään johtuen ja haluten tarjota perheelle parasta mahdollista. Bruno siirtyykin romaanin lopussa juutalaisten puolelle, vaikkei siellä puolella kauaa kerkeä vaikuttamaan. Teos vaikuttaa lukijaan antaen uuden näkökulman juutalaisvainoille ja verraten kahta aivan erilaisissa maailmoissa elävää saman ikäistä poikaa ja heidän ajatuksiaan. Kirjailija on hyvin valinnut teoksen päähenkilöt joiden elämät ovat lähes toistensa vastakohtia. Bruno asuu hienossa maalaistalossa kun taas Shmuel viettää päivät ja yöt tehden töitä saksalaisten ylläpitämässä keskitysleirissä, jossa taistellaan joka päivä elämästä ja kuolemasta ja tietämättöminä huomisesta.

Yhteyksiä teoksen ja nykymaailman ja -elämän kanssa ei juurikaan ole muuta kuin että opiskelijoille opetetaan kouluissa Saksassa Hitlerin ajan tapahtumia. Kirjassa esiintyvien poikien välisten elämäntilanteiden eroja kuvaisi nykymaailmassa ero kehitysmaassa asuvan ja hyvinvointivaltiossa asuvan lapsen erilainen ympäristö ja kehitys.