C. Piikkilangan toisella puolen

John Boynen kirjoittama romaani Poika raidallisessa pyjamassa (2006) kertoo yhdeksän vuotiaasta Brunosta ja hänen perheestään. Perheenpää Brunon isä on Hitlerin sotilaita, joka saa ylennyksen korkea-arvoiseksi natsiupseeriksi. Ylennyksen myötä perhe joutuu muuttamaan Berliinistä maaseudulle, joka sijaitsee juutalaisten työleirin liepeillä. Brunon tutkiessa uuden asuinpaikkansa ympäristöä hän tutustuu keskitysleirissä olevaan juutalaispoikaan, Shmueliin. Perheen takaisin muuton lähestyessä Bruno päättää auttaa uutta ystävää hädässä ja ujuttautuu piikkilangan toiselle puolelle. Pojat yrittävät etsiä Shmuelin isää, mutta etsinnät päättyvät lyhyeen. 

Kirjan tapahtumat saivat erilaisia tunteita pintaan, johtuen siitä että, kirjan tapahtumat kerrotaan nuoren pojan Brunon näkökulmasta. Historian tunnilla opitut tiedot 1940-luvun tapahtumista Saksassa oli hyötyä, joiden avulla kirjan aukkokohtiin sai oman mielikuvituksen avulla täydennystä ja jännittystä. Suru ja pelko olivat suurimpia tunteita romaania lukiessa, koska samalla kävi miettimään että, jos olisi itse tuo kysyinen poika, kirjan päähenkilö ja kuinka itse käyttäytyisi kirjan tapahtumissa. Kirjan loppu jää kaikille itse mietittäväksi, että kuinka poikien käy. Kirjasta on tehty elokuva, jonka myös katsoin. Elokuvassa viedään romaanin lopetus pidemmälle aivan loppuun asti ja kerrotaan kuinka ystävysten lopulta käy. Mielipiteeni Saksan keskitysleireistä pysyi samana tai itseasiassa voimistuivat kirjan lukemisen jälkeen. Kuinka saksalaiset ovat voineet käyttäytyä juutalaisia kohtaan noin julmasti ja raa'asti, eivät juutalaiset ole heille mitään pahaa tehneet.

Kirjan päähenkilöä Brunoa käy sääliksi hänen tietämättömyys muunmuassa hänen isänsä työtehtävistä ja talon lähellä sijaitsevasta keskitysleiristä, jota hän alunperin luulee maatilaksi. Bruno oli vielä liian nuori ymmärtämään moista. Tunteena viha ja suuttumus tuli ilmi, kun kaikki sotilaat tottelivat Saksan "päälikköä" Hitleriä ja tappoivat käskystä monia tuhansia juutalaisia. Miten he pystyvät tappamaan ihmisiä, jotka eivät ole tehneet mitään väärää vain yhden ihmisen käskystä. 

Teos pyrki olemaan enemmän juutalaisten puolella, mutta unohtamatta myös muiden saksalaisten puolta. Kirjassa juutalaiset kuvataan nälkää näkeviksi, surullisiksi ja myöskin tietämättömiksi tulevasta ja keskitysleirien tarkoituksesta, ainakin Shmuelin näkökulmasta. Teoksen saksalaisten puolta Brunon isä kannattaa työstään johtuen ja haluten tarjota perheelle parasta mahdollista. Bruno siirtyykin romaanin lopussa juutalaisten puolelle, vaikkei siellä puolella kauaa kerkeä vaikuttamaan. Teos vaikuttaa lukijaan antaen uuden näkökulman juutalaisvainoille ja verraten kahta aivan erilaisissa maailmoissa elävää saman ikäistä poikaa ja heidän ajatuksiaan. Kirjailija on hyvin valinnut teoksen päähenkilöt joiden elämät ovat lähes toistensa vastakohtia. Bruno asuu hienossa maalaistalossa kun taas Shmuel viettää päivät ja yöt tehden töitä saksalaisten ylläpitämässä keskitysleirissä, jossa taistellaan joka päivä elämästä ja kuolemasta ja tietämättöminä huomisesta.

Yhteyksiä teoksen ja nykymaailman ja -elämän kanssa ei juurikaan ole muuta kuin että opiskelijoille opetetaan kouluissa Saksassa Hitlerin ajan tapahtumia. Kirjassa esiintyvien poikien välisten elämäntilanteiden eroja kuvaisi nykymaailmassa ero kehitysmaassa asuvan ja hyvinvointivaltiossa asuvan lapsen erilainen ympäristö ja kehitys.

Stephen King: Auringonlaskun jälkeen

Stephen King: Auringonlaskun jälkeen
Yhdysvallat 2008
Suomennos: Ilkka Rekiaro
Käännösvuosi: 2010
Kustantamo: Tammi
Sivumäärä: 392

Miksi? Saimme koulussa valittavaksi yhden novellikokoelman ja päädyin Stephen Kingin Auringonlaskun jälkeen- kirjaan, koska olen lukenut muitakin Kingin kirjoja ja nähnyt myös monet Kingin kirjoihin perustuneet elokuvat. Lukemani kirjat ovat olleet mielestäni kiehtovia ja niissä jännitys välittyy hyvin todellisena vain kirjan sivua kääntämällä.

Lyhyesti: Stephen Kingin Auringonlaskun jälkeen 14 novellia kertoo kun elämän ja kuoleman raja on lähellä ylittyä ja todellisuudentaju kadota hetkessä. Näitä verisen kauhun tapahtumia et itse haluaisi omalle kohdallesi tapahtuvan. Mieleeni parhaiten jäi novelli Piparkakkutyttö, joka kertoi naisesta, joka vain juoksi ja juoksi löytäen yhtenä päivänä juoksulenkillään ruumiin, mikä olisi kannattanut jättää löytämättä. Löydön jälkeen veriset tapahtumat vasta alkoivat.

Fiilis: Kirjaa lukiessa pystyi tuntemaan kirjan henkilöiden kokemat sattumukset ja kivun tunteen. Kingi kuvaa tarkasti ja todentuntuisesti kaikki hyytävät kohdat ja saa lukian pelkäämään samoja tilanteita. Olen itse pitänyt lukemistani Kingin kirjoista eikä tämä tee poikkeusta. Sivumäärältään kirja on hyvin paksu, mutta kun pääsee ensimmäisen novellin loppuun on saatava lukea toinen, kolmas ja neljäskin ja lopulta koko novellikokoelma on luettu.

Suosittelu: Suosittelen kirjaa kaikkille kauhun ystäville, noin 15 vuotiaasta ylöspäin, ja varsinkin jos on tykännyt muistakin Kingin kirjoista.

Tähdet:****

Tunnustus

Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valopiste. Polkupyöräilijä lähestyi nopeasti. Hänellä oli kiire. Tie oli mustanjään peitossa, mutta polkupyöräilijä lisäsi vauhtia ja ajoi vastaantulijan ohi hipaisten hänen piikin suoria hiuksiaan. Kävelijä säpsähti hurjastelijaa. Ilta hämärtyi ja tihkusade alkoi hieman tulla voimakkaammaksi ja suuret pisarat tipahtelivat lehdille pitäen pienen pienen suloisen kilahdus äänen. Kävelijän vastaan tuli nuori tyttö hieman eksyneen näköisenä."Näitkö sen?" tyttö kysyi hätäisenä. "Minkä?" kävelijä vastasi kysyvän oloisesti. "No sen äskeisen pyöräilijän, joka polki kuin hullu?" "Ai hänet, joka melkein ajoi päälleni juuri hetki sitten? Kuka hän on?" Tyttö mietti hetken ja katsoi kävelijää  pelokkaan näköisenä ja jätti vastaamatta, mutta kysyi suuntaa mihin pyöräilijä hurjasteli ja vastauksen saaneena hän poistui yhtä nopeasti kuin tulikin illan hämärään. Kuka hän oli ja mistä hän tuli jäin miettimään ja miksi hän halusi tietää pyöräilijästä, olikohan hän joku hänen tuttu. Tämä ilta ei vaikuta aivan normaalilta, jotakin on tapahtunut, mutta en tiedä vielä ainakaan mitä. Kävelijä jatkoi matkaa ohittaen kiinni olevan ruokakaupan ja vielä oli matkaa jäljellä hänen määränpäähänsä. Ohitettu kauppa oli kävelijälle liiankin tuttu nimittäin siellä tapahtui tasan kolme vuotta sitten ryöstö, jossa hän itse oli mukana, mutta oli ainut joka ei jäänyt teosta kiinni ja sai nauttia saamastaan saaliista yksin jakamatta sitä kenenkään muun kanssa. Poliisitkaan eivät ryöstösaaliin sijainnista tiedä vieläkään yhtikäs mitään. Kävelijä palauttaa ajatuksensa nykyhetkeen ja lopettaa menneiden muistelun. Häntä on kaivellut tuo ryöstö jo liian pitkään eikä omatunto enää kestä syyllisenä oloa, koska siinä samassa hän tuli ampuneeksi yhden perheen äidin ja isän, joilla jäi 5 vuotias lapsi vanhemmattomaksi ja asuu nykyään uuden perheen kanssa johon hänet on sijoitettu ja hänen elämänsä on yhtä tuskaa. Tämä asia kaivelee kävelijää liian kovin vaikka hän on jo kolme vuotta kestänyt omatunnon paineet, mutta nyt on tullut hetki kirjoittaa viimeinen kirje ja viedä se poliisilaitokselle ja tehdä tästä jutusta loppu.

Ensivaikutelma Kuningatar K:sta

Äidinkielin tunnilla meillä kävi Kuningatar K-näytelmän ohjaaja Lija Fischerin ja tuottaja Panu Kärri, jotka kertoivat näytelmästä ja sen teosta. Näytelmä kuulosti todella kiinnostavalta ja olen innoissani menossa torstaina sitä katsomaan. Aivan kaikkea näytelmän teosta en ennalta tiennyt joten siinä tuli opittua hieman uutta, koska olen itse esiintynyt kaupunginteatterin parissa tanssi produktiossa. Lija Fischer kertoi apuja näytelmän juonen ymmärtämiseen ja siihen mitä tehdä jos putoaakin kesken esityksen kärryiltä. Oli myös kiinnotava kuulla kuinka voisi itse kouluttautua ohjaajaksi tai näyttelijäksi, vaikka prosessi kuulostikin pitkältä ja rankalta hommalta, mutta jos on kiinnostunut alasta paljon niin sen eteen tekee mitä vain.  

Ei olisi tarvittu kuin yksi vaatimaton murha

Agatha Christien kirjoittama Kolmas tyttö (1970 Werner Söderström Osakeyhtiö) on yksi monista Christien kirjoittamista dekkareista, joissa päähenkilönä esiintyy murhien selvittäjä, salapoliisi, Hercule Poirot. Kolmas tyttö kirja on yhtä salaperäinen ja ennalta arvaamaton kuin muutkin Christien kirjoittamat kirjat.

Poirotilla oli juuri meneillään maukkaan aamupalan syönti kunnes sen keskeyttää nuori hippityttö, joka saa Poirotin tutkimaan murhaa mitä ei ole edes vielä tapahtunut vai onko? Tyttö katoaa Poirotin luonta yhtä nopeasti kun hän sinne ilmaantuikin. Poirotin hyvä ystävä rouva Oliver auttaa Poirotia tapauksen tutkimuksissa välillä liiankin innokkaasti joutuen kärsimään siitä. Olemattoman murhan tutkinnat jatkuvat ja johtolankoja löytyy, mutta löytyykö tarpeeksi, että löytyisi myös murha ja kadoksissa ollut hippityttö. Hercule Poirot selvittää murhan kuin murhan, mutta entä kun murhasta ei ole jäänyt ruumista tai paljoakaan johtolankoja. Poirotin tapa selvittää murhat on todella mielenkiintoinen, koska pienestäkin vihjeen rippeestä hän selvittää jotain uutta mikä johtaa lähemmäs ja lähemmäs tapauksen ratkaisua.

Kirjan murhaaja/murhaajat eivät lukijalle paljastu kuin vasta kirjan loppu metreillä, niin kuin kuuluukin kaikkien salapoliisi dekkarien tyyliin. Kirja alkaa hieman tylsästi, mutta kiinnostus kasvaa sivu sivulta yhä enemmän ja enemmän kunnes huomaa, että lukeminen onkin viimeistä sivua vailla.

Kirjan tapahtumapaikkoja ja henkilöitä kuvaillaan sopivan tarkasti, että lukija saa kiinnostavan mielikuvan ja voi käyttää vielä omaa mielikuvitustaan värittäen kirjan tapahtumia. Kirjan kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli on hyvin vanhanaikaista kuten julkaisuvuodesta huomaa, että kirja ei ole mikään uutuus. Nuoremmalle lukijalle jotkin sanat saattavat jäädä mysteeriksi, koska Poirotin jutellessa muille hän tokaisee lauseiden välillä vähän Ranskaa. ”Enchanté, mademoiselle.” Ranskan puhuminen kuuluu Poirotin normaaleihin tapoihin eikä ilman sitä Christien kirjat olisi yhtä mielenkiintoisia luettaviksi.

Kirja on tyypillinen salapoliisi dekkari tapahtumien, henkilöiden ja mysteerien myllerryksestä. Lukijalle kirja antaa mahdollisuuden olla itse salapoliisi ja yrityksen ratkaista itse murhamysteeriä.

Itse en keksinyt ratkaisua kirjaa lukiessa, joten loppu oli todellinen yllätys.

Agatha Christie - Kolmas tyttö

Kirjailijan nimi?: Agatha Christie

Kirja?: Kolmas tyttö

Genret?: Draama, rikos

Kuka?: Hercule Poirot

Mitä?: Kirjan pääosaa esittävä Hercule Poirot on rikostentutkija, joka saa tutkittavakseen tytön katoamisen, joka paljastuu murhaksi.

Missä?: Poirotin osoite on 56B Whitehaven Mansions , Charterhouse Square, Lontoo W1.

Milloin?: Kirja on kirjoitettu 1966. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulle.

Millaisilla sanoilla teosta kuvataan?: Viihdyttävä, sopivan helppolukuinen, klassikko, hyvä ja hassu puhetapa.

Millä sivuilla teoksesta on tietoa?: Kirjaston sivuilta pääsee monille sivuille joissa on paljon kirjoja ja niiden arvosteluja.

Elämää kuvaava runo

Elämä
monimutkainen ja haastava.
Kuljettaa meitä eteenpäin.
Välillä on alamäkiä, välillä ylämäkiä,
kuin labyrintti.